Katjan opeblogi: 3.3.3. Yksilöosio

Säädöstehtävä

Kyseinen tehtävä tuli liittää omaan työhön. Koska minulla ei opetuspositiota ole, ajattelin ottaa katsantokannaksi mahdollisen tulevaisuuden työpaikkani ja opetusharjoittelupaikkaani. Oletan tulevaisuudessa löytävän itseni ammattikorkeakoulusta tai vastaavasta aikuisoppilaitoksesta opettamasta joko farmakologiaa, biokemiaa tai solu- ja molekyylibiologiaa.

Koulutustaso Suomessa

Suomalaisen koulusysteemin rakenne ja arvot lienee muokkautuneet ajan kuluessa. Suomi on historiallisesti ollut yksi lukutaidon edelläkävijämaista ja suomi on edelleen lukutaidossa yksi maailman parhaita valtioita, esimerkiksi vuonna 2011 sija oli 3 (www.oph.fi). Kuitenkin luonnontieteiden ja matematiikan osaaminen on heikentynyt ja ikäluokkien väliset erot osaamisessa suurentuneet. Vuodesta 2003 vuoteen 2013 15-vuotiaiden suomalaisnuorten osaaminen kaikilla testattavilla osa-alueilla oli heikentynyt. Testin osa-alueet olivat matematiikka, luonnontieteet ja lukutaito (www.okm.fi/ tietopalvelut). Entäpä me aikuiset, kuinka pärjäämme kansainvälisessä vertailussa osaamisemme suhteen? (www.okm.fi/ PIAAC study). Aikuisia 16-65 vuotiaita suomalaisia testattiin kolmella osa-alueella: Lukutaito, numerotaito ja tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito. Huomionarvoista on että perustaidoiltaan huonoja aikuisia Suomessa on paljon. Verrattuna muihin OECD maihin 20-40 vuotiaat suomalaiset olivat kyseisissä kolmessa taidossa OECD maita korkeammalla tasolla, kuitenkin vanhemmissa ja nuoremmissa ikäluokissa perustaidot ovat suhteessa heikkoja. Alle 25-vuotiaiden lukutaidon taso on laskenut. Poikien ja tyttöjen tasa-arvoistaminen aina varhaiskasvatuksesta lähtien on tavoitteena. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu: Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016).

Laki

Mielestäni suomalaiseen koulutusjärjestelmään liittyvä laki on hyvä ja yleissivistävää tuntea. Tämän vuoksi referoin osittain suoraan minua kiinnostavat ja minulle tärkeät lait, säädökset ja asetukset.

Perusopetuslain (21.8.1998/624) mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus kestää 9 vuotta. Esiopetus ja lisäopetus kestävät vuoden. Tämän jälkeen opiskelija voi halutessaan siirtyä joko lukio-opetukseen tai ammatilliseen opetukseen.

Mitä lait lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta tarkoittavat? Lukiolaki (21.8.1998/629) määrittelee lukiokoulutuksen yleissivistäväksi koulutukseksi nuorille ja aikuisille joka perustuu perusopetuksen oppimäärään. Ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettavat tutkinnot ovat ammatillisia perustutkintoja joiden tavoitteena on antaa opiskelijalle ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen (21.8.1998/630).

Miten laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta eroaa ammatillisen peruskoulutuksen laista? Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (21.8.1998/631) määrittelee aikuiskoulutuksen tarkoituksen: Ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista sekä tukea elinikäistä oppimista. Lain tarkoituksena on myös edistää tutkintojen tai niiden osien suorittamista. Ammatillinen aikuiskoulutus pyrkii täydentämään työelämän tarpeita. Erilliset lait koskevat ammattikorkeakoulu- (351/2003) ja yliopistokoulutusta (645/1997).

Itse yliopistokoulutuksen saaneena haluan myös tietää mitä yliopistolaki (645/1997) sanoo koulutuksesta?

Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä taiteellista ja tieteellistä sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja yhteiskuntaa. Yliopistoilla on oikeus järjestää täydennyskoulutusta ja avointa yliopisto-opetusta. Yliopistossa voi suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä, taiteellisia ja ammatillisia jatkotutkintoja.

Ammattikorkeakoululaki on säädetty vuonna 2003. Ammattikorkeakoululakia on lain uutuuden vuoksi muokattu melko paljon. Ammattikorkeakoulussa suoritettavia tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat ammattikorkeakoulun perustutkintoja (4.7.2013/546). Tutkintonimikkeet on määritelty laissa.

Ammattikorkeakoulujen tutkintojen rakenne on minulle ollut vieras. Tässä suora kopio laista (4.7.2013/546 §4)

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:

1) perus- ja ammattiopintoja

2) vapaasti valittavia opintoja

3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua

4) opinnäytetyö

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:

1) syventäviä ammattiopintoja

2) vapaasti valittavia opintoja

3) opinnäytetyö

Opettajan tutkintoa suorittavana tämä on minulle tarpeellinen tieto

Ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluu:

1) kasvatustieteellisiä perusopintoja

2) ammattipedagogisia opintoja

3) opetusharjoittelua

4) muita opintoja

Tutkintojen laajuudet on määritelty §5 (16.6.2004/497), suora kopio laista:

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 180, 210 tai 240 opintopistettä. Erityisestä syystä opetusministeriö voi vahvistaa opintojen laajuuden 240 opintopistettä laajemmaksikin. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä. (16.6.2005/423).

Entäpä miten ammattikorkeakoululaki (351/2003) eroaa yliopistolaista? Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakoulut antavat ja kehittävät aikuiskoulutusta työelämäosaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Ammattikorkeakoulut kohdistavat opetustaan siis enemmän työelämän suuntaan kuin yliopistot joissa on oikeus vapaaseen tieteeseen ja taiteeseen. Tämä onkin itseni kannalta tällä hetkellä tärkeä asia: Ammattikorkeakoulu voi antaa ammatillista opettajankoulutusta.

Opettajien kelpoisuusvaatimukset

Kiinnostus luokanopettajan kelpoisuusvaatimuksista liittyy perheemme tyttären opettajaopintoihin. Hän suorittaa ala-asteen luokanopettajan pätevyyttä Göteborgin yliopistossa. Saako hän siis toimia luokanopettajan Suomessa? Luokanopettajan pätevyys joka on suoritettu muussa pohjoismaassa riittää luokanopettajan pätevyydeksi myös Suomessa (4§ 3.11.2005/865).

Perusasteen aineenopettajan kelpoisuuteen vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot ja vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot (5§ 3.11.2005/865). Olenko nyt ymmärtänyt oikein? Koska minulla on 40 opintoviikon perus ja aineopinnot kemiasta, voisin pedagogisten opintojen jälkeen periaatteessa toimia kemian aineenopettajana yläasteella? Lukion aineenopettajan pätevyyteen vaaditaan 120 opintopisteen suuruiset yhden (opetettavan) aineen perus- aine- ja syventävät opinnot.

Mitä ammatillisen opettajan kelpoisuuteen vaaditaan? Opetustehtävän kannalta soveltuva korkeakoulututkinto, 60 opintopisteet pedagogiset opinnot sekä vähintään kolmen vuoden pituinen käytännön työkokemus opetustehtävän sisältöä vastaavissa tehtävissä (13§ 16.12.2010/1168 14.12.1998/986). Saan siis tällä perusteella opettaa esimerkiksi farmakologiaa, mutta myös olettaakseni biokemiaa.

Opetussuunnitelmatyö ammattikorkeakoulussa (yleistä)

Itselleni opetussuunnitelma ja opetussuunnitelmatyö ovat vieraita käsitteitä. Kysymys kuuluukin: Mitä opetussuunnitelmatyö on? Opetussuunnitelman avulla suunnitellaan AMK:n pedagogista johtamista. Vuosina 2004-2005 ammattikorkeakouluissa suoritettiin opistopisteuudistus eli ETCS uudistus. Tämän myötä ammattikorkeakoulujen uudistuksessa törmättiin ongelmiin ammattikorkeakoulujen pedagogisiin ja koulutusohjelmien välisiin eroihin. Taustalla vaikuttivat edelleen keskiasteen ammatillisen koulutuksen oppiainejaot ja pirstaleiset rakenteet. Ammattikorkeakoulujen opintojen rakenne hahmottui vähitellen ja ammattikorkeakoulujen verkostoituminen osoittautui tärkeäksi opintojen yhtenäisyyden ja verrattavuuden vuoksi. Toimivien koulutusohjelmien rakentaminen perustettiin alussa työelämäperustaisiksi integroiviksi kokonaisuuksiksi. Perusteena ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmien kehittämiselle on ollut myös eurooppalainen koulutusjärjestelmä ja integraatio siihen. Kantavana ajatuksena opetussuunnitelmatyössä on elin-ikäinen oppiminen ja tähän on OPSin kehityksessä kiinnitetty huomiota. Jotta AMK järjestelmä olisi osa eurooppalaista korkeakoulualuetta, on erityistä huomiota kiinnitetty seuraaviin päämääriin/tavoitteisiin:

1) Maailman paras laatutaso koulutuksessa

2) Euroopan nousu opiskelijoiden ja tutkijoiden ykköskohteeksi

3) Liikkuvuuden mahdollistamine EU:n sisällä

4) Tutkintojen vertailtavuuden parantaminen

5) Kansainvälisen yhteistyön ja verkostoitumisen vahvistaminen

6) Elinikäinen oppiminen

Tälläkin hetkellä kehitetään laadunvarmistus-systeemiä sekä tutkintorakenteiden yhdenmukaistamismenetelmää siten että opiskelijan työmäärä oppimistulokset ja osaaminen vastaisi Euroopan Komission asettamaa suunnitelmaa yhtenäisestä kahden syklin mallista. Kahden syklin mallissa ammattikorkeakoulut mahdollistavat alemman korkeakoulututkinnon, sekä ylemmän korkeakoulututkinnon. Ammattikorkeakoulupohjalta on mahdollisuus edetä aina tohtorintutkintoon saakka. Aikuiskoulutus on laajentuva osa AMK koulutusta. Johtuen erityisesti aikuisopiskelijoiden laajasta tietopohjasta opettajan rooli on muotoutunut enemmän ohjaajaksi kuin opettajaksi. Pedagogisen osaamisen kannalta opettajakohtaisesta pedagogiikasta on siirrytty oppimisprosessiperustaiseen pedagogiikkaan sekä sisäiseen yrittäjyyteen ja tulosvastuuseen. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistettiin vuoden 2014 alussa ja tavoitteena on mm. kehittää alueellista osaamista ja työelämäyhteyksiä. Aikuiskoulutus on noussut yhdeksi tärkeäksi osaksi ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmatyötä. (Auvinen et al. 2007; Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu: Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016).

Turun ammattikorkeakoulun perustutkinnon opetussuunnitelmat vuosille 2014-2018

Turun AMK:n opetussuunnitelma sisältää ohjeen opetussuunnitelmien laatimiselle. Opetussuunnitelmatyötä ohjaavat AMK-laki, AMK-asetus ja Turun AMK:n tutkintosääntö. OPSien rakentuminen perustuu tutkintojen ammatillisten osaamistavoitteiden ja yleisten työelämävalmiuksien eli metakompetenssien kuvaukseen. Turun ammattikorkeakoulun pedagoginen lähestymistapa on edellä määritelty innovaatiopedagogiikka. Innovaatiopedagogiikka näkyy opetussuunnitelmissa, kuvauksissa ja opintojaksoilla mm. menetelmissä ja arvioinnissa (innovaatiokompetenssit). Käytännön tasolla innovaatiopedagogiikalla tarkoitetaan lähestymistapaa oppimiseen ja opetukseen työelämälähtöisestä ja tutkimus- ja kehittämisosaamista painottavasta näkökulmasta.

Opetussuunnitelman muodostavat koulutusohjelmakuvaus, osaamistavoitteet, osaamiskartta ja lukusuunnitelma. Turun AMK:ssa uusien modulien ja uuden OPSin suunnittelu on ollut käynnissä vuodesta 2011 lähtien. Tämän kehitysprosessin esittelen myöhemmin.

Turun AMK:ssa osaamistavoitteet ja niiden arviointi kuvataan SoleOPSissa sekä tutkinto- moduuli- että opintojaksotasolla. Osaamistavoitteet kuvaavat sen, mikä opiskelijan on mahdollista saavuttaa eri moduulien ja opintojaksojen suorittamisen jälkeen. Innovaatiopedagogiikan tavoitteena on tuottaa innovaatiokompetensseja. Innovaatiokompetenssit jaetaan yksilötason, yhteisötason ja verkostotason kompetensseihin. Kun innovaatiokompetenssien mukainen osaaminen on saavutettu, kykenevät valmistuneet osallistumaan työelämän innovaatioprosesseihin.

Moduulit perustuvat osaamistavoitteisiin. Moduuli muodostetaan huomioiden työelämän tarpeet, elinkeinorakenne alueella ja elinkeinorakenteen aiheuttama työvoiman kysyntä. Moduuli on osaamiskokonaisuus tai osaamisalue joka on opintojaksoa laajempi. Moduulit voivat olla monialaisia.

Opetussuunnitelma Turun AMK:ssa rakentuu seuraavasti:

1) Kuvaus tutkinnosta ja opiskelusta. Opinnoissa kehittyvä osaaminen ja opiskelun toteuttaminen.

2) Lukusuunnitelma kuvailee moduulit ja opintojaksot siten että ne ovat loogisessa järjestylksessä ja opintojen kuormittavuus on tasainen (60 op/vuosi)

3) Osaamiskartta kuvailee miten osaaminen rakentuu tutkinnon edetessä

4) Opintojaksot ovat opetussuunnitelman perusyksikköjä joiden laajuus on pääsääntöisesti 5 op.

Perustutkintovaatimusten lisäksi opetukseen kuuluu vapaasti valittavia opintoja. Turun AMK:ssa toimii myös avoin ammattikorkeakoulu.

Turun AMK:n tutkintosääntö ja CDIO

Turun ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä ohjaavat ammattikorkeakoululaki (351/2003), asetus ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmästä (1191/1998), Turun ammattikorkeakoulun johtosääntö, toimintasääntö, strategia ja Turun AMK:n ja opetusministeriön välinen tavoitesopimus. Seuraavassa referoin Turun ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä (voimaantulo 1.3.2010).

Ensimmäisessä luvussa keskitytään ammattikorkeakouluopetuksen järjestämiseen. Opetussuunnitelmat ja opintojaksojen toteutussuunnitelmat julkaistaan vain sähköisesti käyttämällä SoleOPS järjestelmää. Kokopäiväopiskelijan on mahdollista suorittaa vähintään 60 opintopistettä vuodessa. Turun ammattikorkeakoulussa on pyritty/pyritään siirtymään moduulirakenteeseen opiskelijoiden valinnaisuuksien lisäämiseksi sekä helpottamaan kurssien läpäisyä. Yksi moduuli on suuruudeltaan 15 opintopistettä. Opintojakson vähimmäislaajuus on 5 opintopistettä ja osa perusopinnoista on yhteisiä kaikille koulutusohjelmille. Vapaasti valittavia opintoja pyritään lisäämään sekä suoritusmahdollisuuksia pyritään laajentamaan myös yliopiston koulutustarjontaan. Ammattitaitoa edistävää harjoittelua vois sisältyä opintoihin 30-120 opintopistettä. Opinnäytetyön suuruus on 20 opintopistettä ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinoon suuruus on 30 opintopistettä. Arviointi suoritetaan asteikolla 1-5, 5= kiitettävä, 4=hyvä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=tyydyttävä ja 0=hylätty. Avoimen korkeakoulun opinnoissa arviointi on sama kuin ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa. Avoimesta korkeakoulusta opiskelija saa todistuksen tai opintosuorituksen.

Opiskelijalla on oikeus saada opinto-ohjausta koko opiskelunsa ajan. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) on opintojen suunnittelun, ammatillisen kasvun ja ohjauksen väline. Mikäli opiskelija on suorittanut aiemmin opintoja muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa oppilaitoksessa on opiskelijalla mahdollisuus AMK:n päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen ja korvata tutkintoon kuuluvia opintoja (AHOT eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen). Kurinpidosta on säädetty ammattikorkeakoululaissa (351/2003 §28). Turun AMK noudattaa tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistusta ”Hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausten käsittelemisestä”.

Turun AMK:n yksi keskeinen opetukseen liittyvä termi on innovaatiopedagogiikka. Innovaatiopedagogiikan mukainen opetus mahdollistaa yrittäjyyden, palvelutoiminnan, kansainvälisyyden ja tutkimus- ja kehitystyön kytkemisen monialaiseen opetukseen. Innovaatiopedagogiikka yhdistää siis oppimisen, uuden tiedon tuottamisen sekä soveltamisen (Turun AMK, perustutkinnon opetussuunnitelman 2014-2018) CDIO periaatteet otettiin alun perin käyttöön vuonna 2004. CDIO on lyhenne sanoista Conceive, Design, Implement, Operate eli suomeksi puhutaan määrittelystä, suunnittelusta, toteutuksesta ja ylläpidosta. CDIO sisältää 12 periaatetta jotka käsittelevät koulutusohjelman filosofiaa (periaate 1), opetussuunnitelmatyötä (periaatteet 2, 3 ja4), suunnittele, toteuta, testaa – projekteja (periaatteet 5 ja 6)opetus- ja oppimismenetelmiä, opetushenkilöstön kehittämistä (periaatteet 9 ja 10) sekä arviointia (periaatteet 11 ja 12). Tarkemmin määriteltynä Periaate 1 käsittelee (tässä tapauksessa) insinööriopintojen viitekehystä: Määritellä, suunnitella, toteuttaa ka ylläpitää on malli koko tuotteen elinkaarelle. Periaate 2 määrittelee oppimistavoitteet henkilökohtaisten ja sosiaalisten sekä tuote- ja järjestelmäkehityksen osaamisen suhteen. Periaate 3 eli integroitu opetussuunnitelma rakentuu toisiaan tukevista oppiaineista ja siinä integroituvat henkilökohtaisen, sosiaaliset sekä tuote- ja järjestelmäsuunnittelun taidot. Periaate 4 sisältää johdannon insinööriopintoihin joka esittelee henkilökohtaiset ja sosiaaliset taidot sekä työelämälähtöisen viitekehyksen tuote- ja järjestelmäsuunnitteluun. Periaate 5 sisältää vähintään kaksi suunnittele, toteuta ja testaa –projektia. CDIO-oppimisympäristöt tukevat ja innostavat käytännöllistä taitojen oppimista periaatteessa 6. Periaate 7 käsittelee integroitua oppimista joka johtaa henkilökohtaisten, sosiaalisten ja tuote- ja järjestelmäsuunnittelun taitojen omaksumiseen. Periaate 8 kuvailee aktiivisia ja kokemuksellisia opetus- ja oppimismenetelmiä. Periaate 8 keskittyy opettajien CDIO-taitojen kehittämiseen ja periaate 10 opettajien opetustaitojen kehittämiseen. Periraate 11 keskitytään oppimisen arviointiin ja periaatteessa 12 keskitytään koulutusohjelman arvioimiseen. (Turun AMK:n tutkintosääntö ja CDIO-periaatteet 2.0)

Turun ammattikorkeakoulun perustutkinnon opetussuunnitelmatyö – insinöörikoulutus

Katsaus käytännön työhön

Turun AMK:n opetussuunnitelmatyö on alkanut aktiivisesti Tekniikan yhteistyöryhmän sisäisesti vuonna 2011 periaatteella: Hyvin tehty OPS on hyvä informaation lähde kaikille. Tavoitteena on insinöörikoulutuksen monipuolisuus ja monialainen osaaminen, jotta tulevat insinöörit pärjäisivät kansainvälisessä kehityksessä. Tulevaisuuden insinööri on käytännönläheinen ja itsenäinen.

Hyvän OPSin tulisi määritellä/keskittyä seuraaviin asioihin:

1) Osaamistarpeet

2) Kompetenssialueet

3) osaamisalueiden keskinäiset suhteet

4) Pedagoginen johtajuus

5) Työssä oppiminen

6) Läpäisysysteemin parantaminen

7) Kestävän kehityksen osaamistarpeet

Kun OPS projektia aloitettiin, tehtiin ensin nykytila-analyysi ja kartoitettiin osaamistarpeet perustuen vuosien 2007-2011 opetussuunnitelmaan ja käsitykseen siitä millainen tulevaisuuden insinöörin pitäisi olla. Tuolloin läpi käytiin myös muiden ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmia ja Turun ammattikorkeakoulun insinöörikoulutuksen mahdollisia puutteita ja ongelmia.

Päädyttiin seuraavaan: Turun AMKn insinöörikoulutukseen tulee lisätä yrittäjyyttä, kansainvälisyyttä ja tutkimusta ja tutkimuksen mahdollistamista. Yhdeksi tavoitteeksi asetettiin tutkimuksen ja kehityksen aktiivinen lisääminen. Opettajuuden muuttumisen tavoitteena on opettajuuden autonomiasta luopuminen ja siten myös opettajan keskittyminen tulevaisuuden insinöörin relevanttiin osaamiseen.

Vanhan OPSin perusteella kehitystyössä ensin mietittiin uudenOPS mallin luomista. Vaihtoehdot uuden mallin luomiseksi olivat:

1) Juonne/projektimalli

2) Syvenevä blokki –malli

3) Rakenteellinen ratkaisu

4) Jaksomalli

5) Moduulimalli

Vuonna 2011 kesäkuussa bioalojen kehittämispalaveriin osallistui tulevien ryhmien edustajia. Muodostettiin kolme ryhmää joista jokainen mietti kysymyksiä ryhmän sisäisesti. Asiat purettiin ryhmien johtajien palavereissa. Ensimmäisessä ryhmäpalaverissa kysymys oli: Mitä on perusosaaminen? Puoli vuotta ensimmäisen ryhmäpalaverin jälkeen päästiin määrittelemään OPSin tarkeitä osa-alueita:

1) Kompetenssit (yleiset)

a. projektiosaaminen

b. prosessiosaaminen

c. vuorovaikutustaidot

d. laatuosaaminen

e. soveltava luonnontieteiden osaaminen

f. yrittäjyysosaaminen

2) Tavoitteet ja reunaehdot

a. mukailtiin Åbo Akademin kemiantekniikan OPS rakennetta

b. käyttöön moduulimalli

c. moduulin laajuus 15 op

Pakollisten opintojen moduulimallin kehitys oli pitkä prosessi. Innovaatiopedagogiikka määriteltiin ja innovaatiokompetenssit korvasivat ns. yleiset kompetenssit. Englannin kielen asemaa pohdittiin ja koko AMK:n OPS termistöä päätettiin yhtenäistää. Ydinosaamispolkujen muodostumista hahmoteltiin ja rakenteiden yhtenäistyttyä ryhmien välillä saatiin aikaiseksi kokonaisvaltainen perusmoduulimalli. Tämän jälkeen suunnittelu siirtyi syventävien kurssien prosessoimiseen.

Tässä muutamia tärkeitä kohtia kehitysprosessista ja tulevasta tuotano- ja kehitysinsinöörien OPSista:

· OPS toteuttaa CDIO-periaatteita ja perustuu innovaatiopedagogiikkaan

· Pakolliset perusopinnot 85 op

· Ammatillinen kasvu: 5 op. kokonaisuus muodostuu 5 eri opintojaksoosta

· Kielet: perustuu asetukseen 16.6.2004/497

Kielitaito saavutetaan tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla

Ohje:

”Jos suomen kielen ja viestinnän sekä englanninkielen opetusta ei ole integroitu osaksi ammatillisia opintoja, voidaan käyttää yhteisiä opintojaksokoodeja. On huomattavaa, että sekä suomen, että englannin kielen arvosanojen on näyttävä tutkintotodistuksessa erikseen.”

Englannin kieli, 3 op ja 5op opintojaksot

Suomen kieli ja viestintä 3 op

· Kansainvälistyminen: 15 op:n kansainvälistymistä tukevat opinnot, joiden tulee näkyä lukusuunnitelmassa

· Osaamiskartta

Muodostuu osaamistavoitteista ja opintojaksoista. Määritellään millä opintojaksolla mikäkin osaamistavoite tai kompetenssi erityisesti saavutetaan ja arvioidaan. Osaamiskarttaan kirjoitetaan näkyviin myös oppimisen vuositeemat. Vuositeemat auttavat ammatillisen kasvun polun rakentumista.

· Vapaasti valittavat opinnot

Kaksi tarjontaväylää opetussuunnitelmissa:

Toisten hakukohteiden OPSien opintoja

Kielikoulutuskeskus, kv-yksikkö

Perusmoduulien 2 opintopolku. kuva alla: Kaksi opintopolkua (vasemmalla) vaihdettu yhteiseksi kahden moduulin aluksi (oikealla) M=moduuli, M1K= moduuli 1 kehitysinsinööri, M1T= moduuli 1 tuotantoinsinööri jne.

Alla kaavio perusopintojen kytkeytymisestä moduulien sisältöihin:

Mallien kehitys vei paljon aikaa ja erityisesti kielten asemaa hahmoteltiin pitkään. Kehitystyössä opintopisteiden ja opintojen ajoituksesta päädyttiin lopulta seuraavaan malliin joka valmistui 30.11.2013. Tässä kuvassa näkyy sekä opintojen laajuus ja ajoitus.

Päätelmät tehtävästä

Tehtävä oli minulle hyödyllinen johtuen mm termistön vieraudesta ja monimuotoisuudesta. Laki on tulevan opettajan hyvä osata. Opetussuunnitelmatyö vaikutti minusta jatkuvalta ja muuttuvalta prosessilta ja koska pääsin kurkistamaan Turun AMK:n insinöörikulutuksen OPS työskentelyä, ymmärsin prosessien pituuden ja vaivalloisuuden. Tekijänoikeusasiasta haluaisin kommentoida sen verran että katson tuntevani tekijänoikeudet kohtuullisen hyvin johtuen tieteellisestä urastani jossa tekijänoikeusasiat ovat läsnä päivittäin.

Suomalaisten osaamisen taso on huolestuttavasti laskenut ja epätasa-arvoisuus on mielestäni alkanut näkyä osaamisessa ja opiskelussa entistä selkeämmin. Tässä perustan tämän niin Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuun: Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016, kuin televisiohaastatteluun kalliista valmennuskursseista yliopistoon pääsemiseksi. Olen huolestunut kehityksestä joka tietyllä tavalla alkaa muistuttaa Yhdysvaltojen tilannetta. Yhdysvalloissa koulutus maksaa ja totuus on että varakkaiden vanhempien lapset saavat paremman koulutuksen kuin varattomien vanhempien lapset ellei lapsi ole huippulahjakas stipendiaatti. Ollaanko suomessakin menossa siihen suuntaan että varakkaiden lapsilla on paremmat koulutusmahdollisuudet ja myös harrastusmahdollisuudet. Mielestäni tämä on alkanut olla kehitys.
Aikuiskoulutukseen panostaminen on selkeästi lisääntynyt. Ajatus elinikäisestä oppimisesta ja kuulostaa hyvältä ja perinteinen ura/työkehitys on enää muisto. Vaikuttaa siltä että muutoksia aina esiopetuksesta saakka ollaan tehty viimevuosina muutoksia keskittyen ohjaavuuteen enemmän kuin perinteiseen opettajuuteen. Tämäkin on hyvä asia kunhan ei unohdeta voimakkaiden auktoriteettien vaikutusta. Oppimista perinteisen koululaitoksen ympärillä tapahtuu myös harrastuksissa joiden merkitys nykymaailmassa on lisääntynyt. Olen itse yllättynyt valmentajien auktoriteetista ja ryhmäpaineesta jollainen esimerkiksi yhdellä tyttärellämme on tällä hetkellä. Valmentaja ilmoitti lähdöstään toisella paikkakunnalle. Tyttäreni, 12 vuotta, itki ankarimman valmentajan lähtöä kaksi iltaa. Tuolloin tajusin että auktoriteetti antaa myös turvallisuudentunteen. Asiat toki lähtevät kotoa, mutta meidän tarvitsee vanhempina myös tukea koulu- ja "harrastus"laitosta.

Lähteet:

http://www.finlex.fi/fi/laki/

http://www.oph.fi/tietopalvelut/kansainvalinen_koulutustieto/suomi_ja_pisa

http://www.okm.fi/OPM/Tiedotteet/2013/12/pisa.html

http://www.okm.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/piaac/index.html?lang=fi

http://www.okm.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/artikkelit/piaac/liitteet/PIAAC_TIEDOTUSTILAISUUS_AM.pdf

Auvinen P, Hirvonen K, Dal Maso R, Kallberg K, Putkuri P: 2007, Opetussuunnitelma Ammattikorkeakoulussa, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu.

Turun ammattikorkeakoulun tutkintosääntö 1.3.2010

CDIO-periaatteet 2.0, Suomenkielinen käännös 29.8.2012.

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu: Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016

Turun AMK, perustutkinnon opetussuunnitelma 2014-2018