Vahvuuteni, heikkouteni ja haasteeni ammatillisena opettajana
Vahvuuteni
Vahvuuksiani opettajana ovat kärsivällisyys, empatiakyky, opiskelijalähtöisyys, huumorintaju ja luovuus. Olen kohtuullisen mielikuvitusrikas ja katson mielikuvituksellisuuden tai luovuuden, olevan hyödyksi opetuksessa jolloin vaikeita asioita täytyy kääntää ymmärrettäviksi omakohtaisen kokemuksen kautta.
Heikkouteni
Empatiakyky tosin voi olla mielestäni myös haitta. Pääasiassa empatiakyky on lienee positiivinen ominaisuus, mutta liiallisuuksiin mentäessä se saattaa olla myös negatiivinen ominaisuus. Ehdoton heikkouteni on perfektionistmi. Olen aina pyrkinyt täydellisyyteen. Esimerkiksi keskeneräisen asian loppuunsaattamiseen saattaa mennä aivan liikaa aikaa koska fiilaan pieniä ehkä epäoleellisiakin asioita. Luonnontieteilijä-taustan luokittelen itse silloin tällöin haitaksi. Vaikka minulta ei puutu luovuutta, luonnontieteilijä-identiteettini on vahva ja siihen liittyy faktojen liiallinen hakeminen. Itselleni tuntuu olevan tietynlainen kriisi että kasvatustieteissä ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa toimia ja tuloksellisuus on erilaista. Luonnontieteilijänä toimiessani olen tottunut asetelmaan että tehdään koe ja saadaan tulos.
Haasteeni
Kasvatustieteissä kaikki tuntuu olevan kovin laajaa ja tulosta ei samalla tavoin luokitella. Tämän koen myös haasteeksi itselleni. Haluaisin oppia ymmärtämään kasvatustieteitä ja sen laaja-alaisuutta ahdistumatta siitä että moni asia jää ikään kuin ”auki”. Tässä asiassa perfektionistin luonteeni on esimerkki haitasta. En osaa jättää asioita auki vaan pyrin suorittamaan/ymmärtämään/saattamaan asian loppuun saakka tavalla tai toisella.
Tämän koulutuksen myötä koen saaneeni uuden mahdollisuuden hahmottaa omat tulevaisuuden näkymäni opettajana, nimenomaan ammatillisena opettajana. Olen kovasti miettinyt haluanko olla loppu elämäni olla tutkija. Toivon, että koulutuksen myötä pystyn löytämään opettaja-identiteettini vahvempana ja kokonaisempana kuin ennen.
Heikkouteni
Empatiakyky tosin voi olla mielestäni myös haitta. Pääasiassa empatiakyky on lienee positiivinen ominaisuus, mutta liiallisuuksiin mentäessä se saattaa olla myös negatiivinen ominaisuus. Ehdoton heikkouteni on perfektionistmi. Olen aina pyrkinyt täydellisyyteen. Esimerkiksi keskeneräisen asian loppuunsaattamiseen saattaa mennä aivan liikaa aikaa koska fiilaan pieniä ehkä epäoleellisiakin asioita.
Haasteeni
Kasvatustieteissä kaikki tuntuu olevan kovin laajaa ja tulosta ei samalla tavoin luokitella. Tämän koen myös haasteeksi itselleni. Haluaisin oppia ymmärtämään kasvatustieteitä ja sen laaja-alaisuutta ahdistumatta siitä että moni asia jää ikään kuin ”auki”. Tässä asiassa perfektionistin luonteeni on esimerkki haitasta. En osaa jättää asioita auki vaan pyrin suorittamaan/ymmärtämään/saattamaan asian loppuun saakka tavalla tai toisella.
Tämän koulutuksen myötä koen saaneeni uuden mahdollisuuden hahmottaa omat tulevaisuuden näkymäni opettajana, nimenomaan ammatillisena opettajana. Olen kovasti miettinyt haluanko olla loppu elämäni olla tutkija. Toivon, että koulutuksen myötä pystyn löytämään opettaja-identiteettini vahvempana ja kokonaisempana kuin ennen.
Kehittymis- ja kouluttautumishaasteeni opettajan pedagogisissa opinnoissa
Opettajana haluan löytää minulle ominaisen opetustyylin, oppia verkko-opetuksen mahdollisuudet ja keskittyä portfolion tekemiseen. Portfolio kuulostaa hieman vieraalta ja hienolta. Tällaisessa mittakaavassa portfolio on minulle uusi asia. Haluan löytää oman määritelmän portfoliolleni ja tehdä siitä oman näköisen. Kun luin Anneli Niikon artikkelia Portfolio oppimisen ja kasvun välineenä, ymmärsin portfolion rajattomat mahdollisuudet. Olen innoissani omasta portfoliosta joka hahmottuu tulevan vuoden kuluessa. Olen myös innoissani portfolioon liittyvästä oppimisprosessista joka toivottavasti näkyy portfoliossani ensi toukokuussa.
Kuten olemme ryhmän (Ryhmä1) kanssa miettineet, verkko-opetuksen mahdollisuudet ovat myös melkoiset. Toivoisin oppivani enemmän verkko-opetuksen mahdollisuuksista ja uskon että tämä tavoitteeni toteutuu. Haluaisin opetusharjoittelussa käyttää laajemmin juuri verkkoa ja sen ominaisuuksia ja kehittää juuri tätä puolta opetuksessani. Yksi nykyajan haaste ja toisaalta mahdollisuus on kännykkä. Lähes kaikkilla on nykyään älypuhelin. Voisiko älypuhelinta käyttää hyväksi opetuksessa?
Toinen kehityksen kohde on oppilaiden osallistuminen. Opetusharjoittelupaikkani tulee todennäköisesti olemaan Turun ammatti-instituutti. Miten saan oppilaat aktiivisiksi heti alusta asti.
Itseäni kiinnostaa arviointi ja erilaiset asioiden ja oppimisen arviointitavat. Koen ahdistuvani laajoista vaatimuksista, oppimistavoitteita ja se johtuu osittain musta-valkoisuudestani. Perusluonnontieteilijänä tavoittelen selkeää lopputulosta. Opettajana selkeää lopputulosta ei kenties tule ja oppiminen on jatkuvaa, siksi myös haastavaa ja monimuotoista. Tutkiva kehittäminen kiinnostaa minua terminä. Tutkijan luonne on osa minua ja olen valmis kehittämään jotain uutta. Omasta mielestäni en kuitenkaan täysin vielä ymmärrä kyseistä termiä.
Oman oppimisen arviointi?
Oman oppimisen arviointi on mielestäni haastavaa. Parhaiten uskon monitoroivani edistymistäni portfolion avulla (Niikko, 2000). Toivon myös saavani rehellistä palautetta opetusharjoittelussa ja muissa oppimistehtävissä kanssaopiskelijoistani ja opettajiltani. Uskon olevani avoin rehelliselle palautteelle, koska siten pystyn kehittymään paremmaksi opettajaksi ja ihmiseksi.
Lähteet:
Niikko, A. Portfolio oppimisen ja kasvun välineenä. Verkkojulkaisu. 2000.
http://sokl.uef.fi/verkkojulkaisut/kipinat/AnneliN.htm
http://sokl.uef.fi/verkkojulkaisut/kipinat/AnneliN.htm
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti