Kuka olen?

Koulutukseni

Olen koulutukseltani biokemisti. Valmistuin vuonna 1999 Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta. Valmistumisen jälkeen lähdin jatkamaan opintojani Turun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan, farmakologian oppiaineeseen. Lopulta, pitkän väitöskirjataipaleen jälkeen väittelin farmakologialta vuonna 2009. Kymmenen vuoden aikana farmakologialla toimin assistentin ja apulaisopettajan eli ammattinimikkeen muututtua yliopisto-opettajan viroissa. Tehtäviini kuului farmakologian peruskurssin koordiointi, usean valinnaisen kurssin järjestäminen, sekä toimin verkko-opinnoista vastaavana opettajana. Sanomattakin lienee selvää että tutkimukseen ei aina ollut aikaa. Lisäksi opetin lääkeaineoppia Turun Ammatti-Instituutissa lääkealan opiskelijoille ja lähihoitajaopiskelijoille. Usean vuoden opettajuuteni loppui väiteltyäni, jonka jälkeen siirryin Turun yliopiston patologian oppiaineeseen tutkijaksi. 

Toimin edelleen post doc -tutkijana. Tutkimusaiheeni on syöpä. Tarkemmin määriteltynä tutkin munasarjasyövän kantasolutyyppisiä soluja, jotka aiheuttavat syövän leviämisen ja mahdollisen uusiutumisen vuosienkin jälkeen paranemisesta. Aihe on äärimmäisen mielenkiintoinen mutta myös hyvin haastava. Lisää opinnoistani kertoilen Oppimistehtävässä 3.1.

Mistä tulen?

Olen kotoisin Jyväskylästä. Kävin Jyväskylän Lyseon lukion ja vietin välissä vuoden Yhdysvalloissa Pohjois-Virginiassa. Vuosi oli mahtava ja olen edelleen tekemisissä entisen isäntäperheeni kanssa. Tulen normaalista ydinperheestä jossa isä on koulutukseltaan sosiologi joka on väitellyt kasvatustieteista ja "harrastaa" erityisesti yhteisöllisyyttä. Äitini on  fysioterapeutti ja lisäksi minulla on diplomi-insinööri pikkuveli. Lapsuuden perheessäni on aina arvosttu koulutusta ja matkustelua, siksi olen innokas matkustelija nykyäänkin.   

Perheeni

Nykyinen perheeni on kaksikielinen uusioperhe. Minulla on kaksi biologista tytärtä, sekä bonustyttäreni ja bonuspoikani. Mielestäni sanassa uusioperhe on negatiivinen kaiku. Lapset jotka ole saanut omakseni puolisoni kautta, ovat suuri positiivinen bonus ja tämä on meidän perheemme jolle ei tarvitse olla sen kummempaa, kategorisoivaa nimeä. Bonuslapseni ovat nykyään aikuisia ja hakevat paikkaansa yhteiskunnassa. Bonustyttäreni aloittaa tarhantädin pestin syyskuussa ja bonuspoikani suorittaa asevelvollisuutta laivastossa. Olen kahden ylioppilaan ylpeä bonusäiti ja suren jo etukäteen lasten muutamista pois kotoa. Vanhempi tyttäreni menee syksyllä kuudennelle luokalle ja hänen arkensa täyttää koulun lisäksi harrastus. Hän luistelee muodostelmaluistelua  SM-noviisit sarjassa. Harrastuksen aktiivisuus (ja määrä) heijastuu toki koko perheeseen. Nuorin tyttäreni on vasta 5-vuotias Hän on ihana pieni punatukkainen tyttö joka harrastaa tennistä, aloittaa luistelun ja piirtää mielellään.

Harrastukseni

Lasten kuskaamisen eli taksikuskina toimimisen lisäksi harrastaan liikuntaa. Luistelen muodostelmaluistelua myös itse aikuisten sarjassa ja tavoitteena joukkueella on pitää hauskaa. Toki kilpailuihin mennään tosissaan. Olen aktiivisesti mukana seuratoiminnassa ja toimin hallituksessa ja vastaan kilpailujen järjestämisestä. Lisäksi harrastan liikuntaa eri muodoissa eli jumppaan ja lenkkeilen. Tavoitteeni on syksyllä lokakuussa juosta Kaarinan kymppi tyttäreni kanssa. Kesäisin pelailen golfia, mutta tavoitteeni ei tässä lajissa ole toistaiseksi ollut kovin korkealla. 

Onko minusta opettajaksi?

Yllätin aikanaan itseni opettamasta. Tarkoitan tällä sitä, että minä, onneton jännittäjä, joka ei kouluaikoina uskaltanut suutaan avata, lähti opettamaan tulevia ammattilaisia. Huomasin jopa nauttivani opettamisesta. Opettaminen on mielestäni vaikeaa kuten myös se kuuluisa poisoppiminenkin. Oppilaita on erilaisista taustoista erilaisia oppijoita ja sitten se yksi minä, jonka tehtävänä on opettaa. Onko minusta opettajaksi? Se selviää kuluvan vuoden aikana ja sitä tulen näillä sivuilla varmasti useasti pohtimaan. Ajattelin kuitenkin pitää kiinni myös kylkeeni kirjoitetusta sanskriitin kielisen tekstin sisältämästä viisaudesta, joka tarkoittaa lootuksen kukkaa. Lootuksen kukka joutuu kasvaessaan raivaamaan tiensä pimeydessä ja mudassa kohti valoa ja tuloksena on jotain hyvin kaunista. Opettajuuteen ja opettaja-identitettiini pureudun todenteolla Oppimistehtävässä 3.1.