OSAAMINEN AOKK:N OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEELLA
OPS
Opetussuunnitelman perusteella ammatillisen opettajan on oltava hyvin laaja-alainen ja verkostoitunut. Ammatillisen opettajan ammattitaidon on ulotuttava aina oppilaan laaja-alaisesta ymmärtämisestä erilaisten verkostojen väliseen kommunikointiin. Koska opetettavan henkilön oma kokemuspohja on usein laaja, vaikuttaa siltä että ammatillisen opettajan tehtävänä on antaa opetuksessa suuntaviivoja ja toimia mentorina, tukijana ja keskustelukumppanina enemmän kuin ei-ammatillisessa- tai perusopetuksessa. Eettisyys ja erilaisten ihmisten kulttuuriperimä sekä elämänkokemus on osattava ottaa huomioon työskentelyssä ja tätä rikkautta tulisi osata käyttää hyväksi kaikin puolin niin yksilö- kuin ryhmäopetuksessakin. Aikuisopetuksessa oppiminen on prosessi, jatkumo joka kestää koko työuran. Tavoitteena on että opettajakoulutuksen aikana tehdyt tehtävät eivät hyödytä pelkästään opettaja-opiskeijaa vaan myös työ- ja lähiympäristöä. Dialogin sekä työympäristön että opiskeluorganisaation välillä on oltava aktiivista. Koska aikuisilla on jo muodostunut ammatti-identiteetti, on jokaisen omaa ammatti-identiteettiä pystytttävä kunnioittamaan ja korostamaan sekä käyttämään hyväksi. Vähäsantasen mukaan on tärkeää luoda "me-henki", jotta ryhmä muodostuisi ja toimisi. (Iivonen; 2003 ja Vähäsantanen; 2007)
Opetussuunnitelman perusteella ammatillisen opettajan on oltava hyvin laaja-alainen ja verkostoitunut. Ammatillisen opettajan ammattitaidon on ulotuttava aina oppilaan laaja-alaisesta ymmärtämisestä erilaisten verkostojen väliseen kommunikointiin. Koska opetettavan henkilön oma kokemuspohja on usein laaja, vaikuttaa siltä että ammatillisen opettajan tehtävänä on antaa opetuksessa suuntaviivoja ja toimia mentorina, tukijana ja keskustelukumppanina enemmän kuin ei-ammatillisessa- tai perusopetuksessa. Eettisyys ja erilaisten ihmisten kulttuuriperimä sekä elämänkokemus on osattava ottaa huomioon työskentelyssä ja tätä rikkautta tulisi osata käyttää hyväksi kaikin puolin niin yksilö- kuin ryhmäopetuksessakin. Aikuisopetuksessa oppiminen on prosessi, jatkumo joka kestää koko työuran. Tavoitteena on että opettajakoulutuksen aikana tehdyt tehtävät eivät hyödytä pelkästään opettaja-opiskeijaa vaan myös työ- ja lähiympäristöä. Dialogin sekä työympäristön että opiskeluorganisaation välillä on oltava aktiivista. Koska aikuisilla on jo muodostunut ammatti-identiteetti, on jokaisen omaa ammatti-identiteettiä pystytttävä kunnioittamaan ja korostamaan sekä käyttämään hyväksi. Vähäsantasen mukaan on tärkeää luoda "me-henki", jotta ryhmä muodostuisi ja toimisi. (Iivonen; 2003 ja Vähäsantanen; 2007)
Opsissa kuvatut osaamisalueet työssäni
Tällä hetkellä en ole opetustyössä. Sen sijaan tutkijana minun on kehityttävä koko ajan ja pysyttävä "ajan hermolla". Kommunikoin aktiivisesti erilaisten verkostojen kanssa koska yhteistyötä tehdään niin kemistien kuin matemaatikkojenkin kanssa. Pyrin myös aktiivisesti jakamaan oppimaani, koska uskon tiedoistani olevan hyötyä muillekin. Graduohjaajana työskentelen mentorin roolissa. Toki osaamiseni on laajempi kuin perustutkinto-opiskelijoilla joten autan ja opetan heille osaamaani. Mentorina toimin siinä mielessä, että opiskelijan on osattava itse myös määrittää työnsä suuntaviivat ja minä autan/ohjaan parhaani mukaan. Me-hengen luominen on osittain minun tehtäväni. Minä, vanhempana tutkijana luon me-henkeä jotta ryhmä toimisi ja ihmiset kommunikoisivat. En toki ole ryhmän ainut me-hengen luoja, mutta nuoremmille tutkijoille koen olevani esimerkki. (Vähäsantanen; 2007)
Mitä ajatuksia, kysymyksiä tai kommentteja osaamisalueet herättävät?
Epäilen omaa kykyäni laaja-alaisuuteen siitäkin huolimatta että joudun tällä hetkellä olemaan laaja-alainen. Opettajuudessa kyse ei ole tieteestä. Kuinka pystyn olemaan avoin kangistumatta oppilaitoksen vaatimiin raameihin liiaksi ettei asioita/opetusta suoriteta suorittamisen vuoksi? Tavoitteena on siis säilyttää "yksilöllinen kädenjälki, mutta kuitenkin liikkua sujuvasti työelämän ja opettajuuden rajapinnoilla. (Ajatuksia herätti Vähäsantanen; 2007).
Epäilen omaa kykyäni laaja-alaisuuteen siitäkin huolimatta että joudun tällä hetkellä olemaan laaja-alainen. Opettajuudessa kyse ei ole tieteestä. Kuinka pystyn olemaan avoin kangistumatta oppilaitoksen vaatimiin raameihin liiaksi ettei asioita/opetusta suoriteta suorittamisen vuoksi? Tavoitteena on siis säilyttää "yksilöllinen kädenjälki, mutta kuitenkin liikkua sujuvasti työelämän ja opettajuuden rajapinnoilla. (Ajatuksia herätti Vähäsantanen; 2007).
Lähteet:
Iivonen, M-L. Opettajankoulutuksen oppimistehtävät - opettajaopiskelija muutosagentiksi. Teoksessa P. Lambert ja M-L Iivonen (toim.) Opettajat ja opiskelijat yhteisen tutkimuskohteen äärellä. Kehittävää siirtovaikutusta koulun ja työn rajapinnoilla. Helian julkaisusarja C, Ammatillinen opettajakorkeakoulu. 6:2003.
Vähäsantanen, K. Ammatillisen opettajan ammatti-identiteetti muutoksessa. Teoksessa A. Eteläpelto, K. Collin, & J.Saarinen (toim.) Työ, identiteetti ja oppiminen. Helsinki: WSOY 156-176:2007.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti